Feministinen radikaaliterapia (FRT) ei ole saanut nimeään radikaalifeminismistä, vaan sen juuret ovat radikaaliterapiassa. FRT on ryhmäterapiaa, jossa 6-8 naista kokoontuvat 2-3 tunniksi kerrallaan. Psykoterapian viitekehyksessä radikaaliksi sen tekee se, ettei terapiassa ole varsinaista terapeuttia läsnä. FRT:n toimintamuoto on ryhmädynamiikkaan ja ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen perustuvaa, toiminnallista, avoimeen ja toista kunnioittavaan ilmaisuun pyrkivää.
Feminististä siitä tekee se, että keskiössä on naisten voimaannuttaminen, oman äänen, tunteiden, halujen ja toiveiden löytäminen, tunnistaminen, sekä niiden toteuttaminen. Perinteisessä, stereotyyppisessä naisen roolissa usein vastuurationaalisuudeksi nimetyt odotukset toisten huomioimisesta voivat joskus olla voimakkaita ja estää naista toteuttamasta itseään ilman ulkopuolelta tulevaa hyväksyntää, tunnistamista tai kannustamista. Turvallisessa, tarkkarajaisessa ja säännöllisesti tapaavassa ryhmässä opetellaan vuorovaikutuksessa kaikkien omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisua. Tunteita pyritään ilmaisemaan toisia ryhmäläisiä ja koko ryhmää kohtaan, jotta niitä osattaisiin toteuttaa sitten myös ulkopuolisessa todellisuudessa.
Taustaa FRT:lle löytyy psykoterapian ohella feminismistä. Henkilökohtaisten kokemusten yhdistäminen kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin voi vapauttamisen ja voimaannuttamisen kautta mahdollistaa yksilöitä myös osallistumaan yhteiskunnan rakentamis- ja purkamisprosesseihin. Henkilökohtainen on poliittista, eikä naisten tule vain valittaa ja syytellä patriarkaattia syrjivästä ja naisia väheksyvästä asenteista ja käytännöistä, vaan vapautua niistä toimimaan aktiivisena subjektina. Tätä kautta kenties voimaantuneet naiset pystyisivät myös muuttamaan vallitsevia olosuhteita, tai ainakin tuomaan esiin toisenlaista näkökulmaa.
FRT:n ihmiskäsitys pyrkii purkamaan dikotomiaa "sairaan" ja "terveen" ihmisen väliltä. Tärkeintä ei ole ihmisen sopeuttaminen vallitsevien vaatimusten mukaiseksi - tarkemmin sanottuna, naista ei haluta pakottaa sopeutumaan vallitseviin naisstereotypioihin.
Ryhmän kokoontumista säätelevät tarkat säännöt. Säännöillä pyritään luomaan tasavertaisuutta, luottamusta ja turvallisuutta ryhmäläisten kesken. Itse terapian menetelmiä ovat kierrokset, joilla käsitellään esimerkiksi tunteita, vuorovaikutusta ja ihmissuhteita omista lähtökohdista käsin. Yleistämistä, arviointia ja neuvontaa ei toisten asioita kohtaan sallita, ainoastaan tukemista ja omien kokemusten vertailua suhteessa toisen kokemuksiin. Esiin nousevat henkilökohtaiset kokemukset nostetaan yhteiskunnalliselle, yleiselle tasolle omalla kierroksellaan.
Ryhmässä ei pitäisi olla auktoriteetteja eikä ensimmäisten 12 kerran jälkeen myöskään neuvonantajaa. Silti käytännössä retorisilla keinoilla ja ryhmädynamiikalla voi ryhmistä muotoutua hyvin erilaisia eri osallistujille.
Illan aikana pohdimme terapiakulttuuria yleisemminkin, muun muassa seuraavia asioita (jos jokin näistä kirvoittaa sinut kirjoittamaan jotain, lahetä se osoitteeseen nastary@gmail.com!):
Pahoin- ja hyvinvointia, kuka ja mikä määrittää, kuinka voidaan huonosti, milloin hyvin, missä sairaan ja terveen ihmisen raja menee? Jos terapiassa "parannutaan" tai "eheydytään", mistä pisteestä mihin silloin kuljetaan?
Minkälaisia ihmiskäsityksiä eri terapioiden ja menetelmien takana on? Millaisia käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta sieltä löytyy?
Onko nykyajan "terapiavillityksistä" ja "oman autenttisen itsensä löytämisestä" tullut bisnestä? Kertooko nykyisen terapiakulttuurin muotoutuminen itsensä etsimisen ja kehittämisen ideaalina jotain myös kulttuurin feminisoitumisesta? Koskeeko postmodernia ihmisihannetta vaateet olla alituiseen keskeneräinen, itseensä keskittyvä kehittäjä? Mikä taho hyötyy itseään kehittävistä ihmisistä, palveleeko se vain kulutusmarkkinoita identiteetin etsintä eri kulutusidentiteettien kautta, entä työmarkkinoita tai politiikkaa?
Seuraavissa linkeissä lisää luettavaa FRT:stä.
- Satu Hintikan haastattelu Raijakoo-nettilehdessä sekä Hintikan sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma Feministinen radikaaliterapia itsehoitomenetelmänä ja naisen identiteetin tukijana
Irmeli Laitisen, feministisen ryhmäterapian kehittäjän, haastattelu Voima-lehdessä ja Laitisen sosiaalipolitiikan väitöskirja Depression in/by/for women
